Veikko Huuska

Vappu 2016 - Kyröskoski kuohui valtoimenaan

 

Jo Kalevalasta tuttu "Hämeen Hälläpyörä" eli Kyröskoski kuohui vapaana vähän aikaa Vappuna 2016.

Tässä laajemmallekin yleisölle hieman makupaloja tapahtumasta.

Vapaana kuohuva vesi on voimakas elementti: se vetää huomion puoleensa! 

Satoja vapunviettäjiä kokoontui jälleen kerran Kyröskosken pauhujen partaalle. 

Katso tästä: https://picasaweb.google.com/113679801467129695575/6279999108875581809#

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Ai Kyröskoski pesee itsensä Imatran? Riippuu keneltä kysyy, koska kansanrunoudessa

"Hämehess' on Hälläpyörä,
Kaatrakoski Karjalassa;
ei ole Vuoksen voittanutta,
yli käynyttä Imatran."

Virtaava vesi, elävä tuli ja nukkuva lapsi; niitä voi todellakin tuijottamalla tuijottaa, eikä se kyllästytä.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Kyröskosken kohottajat näkevät kuohujen korkeuden, se on Kyröskoskella korkeampi kuin Imatrassa, joka toki on vesimassoiltaan ylittämätön. Vapaa pudotus Kyröskoskella 22 metriä, merkittävän kokoisista koskistamme käsittääkseni toiseksi korkein!
https://www.google.com/search?q=kyr%C3%B6skoski&bi...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

*
Hälläpyörä eli Kyröskoski v.1892
http://www.gtk.fi/palvelut/info/info-kuvat/vanhatk...
http://www.gtk.fi/palvelut/info/info-kuvat/vanhatk...
Kyröskosken virtaama on keskimäärin 26 m3/s, pienimillään 0 ja suurimmillaan 122 m3/s. Putouskorkeus 22 m alle 100 metrin matkalla.
Nykyään koski on lähes kuiva ja kyrösjärven vesi johdetaan tunnelia pitkin voimalaitokselle.
Kaatrakoski eli Pankakoski sijaitsee Lieksanjoessa pohjoiskarjalassa.Putouskorkeus 12 m 700 metrin matkalla. Virtaama kekimäärin 94 m3/s.
http://keskustelu.suomi24.fi/t/4547203/kalevalan-k...
*
Imatran vapaa pudotus on 18,4 metriä, noin 150 metrin matkalla. Vesimassat sen sijaan moninkertaiset esim. Kyröskoskeen nähden: Imatralla juoksutusnäytöksissä 500 m3/sek. – Vuoksen normivirtaus noin 600 kuutiota/sek.
Vapun 2016 kuvissa Kyröskosken virtauma ei aivan huipputasoa, ehkä noin 100 m3/sek – tai jopa hieman ali. Eli vesimassojen suhteen Imatra – Kyröskoski 500 vs. 100 kuutiota/sek.!
*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Museoviraston sivulta;

Se talvinen tarina - Uuno Soldanin maalaus

Suomen luonto eri vuodenaikoina on innoittanut maamme taiteilijoita aina Nils Schillmarkin 1700-luvun lopun Heinolan maisemista nykypäivään.

Pitkään Hämettä pidettiin Suomen luonnonkauneimpana seutuna. Erityisesti Vermasvuori, myöhemmin Kyröskoski olivat paikkoja, jotka kiinnostivat taiteilijoita ja matkailijoita. 1800-luvun kuluessa kohteet kuten Imatrankoski ja Punkaharju nousivat yleiseen tietoisuuteen ja jättivät varjoonsa aiemmin suositut paikat.

Talviset metsät lumen alla painuvine puineen olivat Suomen taiteen ns. kultakauden noin vuosina 1880-1910 suosittuja kuvauskohteita, joista erityisesti jäätyneet ja jäiset joki- ja koskimaisemat. Vaikkapa Axel Gallénin jäisenäkin kesytön Imatrankoski (versio mm. vuodelta 1893) tai Victor Westerholmin talvinen, uhkaavan synkkä Kymijoen laakso 1900-luvun alusta muodostavat villin vastaparin esimerkiksi Pekka Halosen talvimaisemien lumen peittämien puiden muodostamille raukean pehmeille, veistoksellisille muodoille.
Oheinen talvinen jokimaisema on mahdollisesti jostakin Loimaan seudulta.
Museovirasto; http://www.nba.fi/fi/se_talvinen_tarina